Mä olin tässä päivänä eräänä katsomassa jääkiekkoa. Ei mitään ihmeellistä, ihan mestistasoa vaan. Mutta siis pakkasin ylleni villasukkaa ja kaulahuivia ja toppatakkia ja menin jäähalliin palelemaan.

Ekan erän alussa eteeni istui setä joka huusi ihan hirvittävästi "maaAAaaAAliiiiIIIiii!!!!" vaikkei kukaan ollut maalia tehnytkään. Taputti käsiään ja mölisi sitä outoa joikua "maaAAaaAAliiiIIIiii". En ole ihan varma kumpaa joukkuetta setä kannusti mutta sen verran pontevasti kuitenkin kannusti että salaa toivoin sen kannustavan sitä vastustajaa. Ilmiselvästi setä oli käynyt nauttimassa vähän lämmikettä ennen kylmään halliin saapumistaan.

Toinen erä alkoi hyvin. Väliajalla edestäni häipynyt mies ei enää saapunut paikalleen. Erän puolivälin paikkeilla kuulin kerran samaisen "maaAAaaAAliiiIIIiii!" -huudon mutta se kuului ihan eri osasta katsomoa. Ja jostain alariviltä. Ilmeisesti ei setä enää kyennyt kiipeämään...hmmm....

Kolmas erä oli jääkiekon hurmaa! Mä en meinannut penkilläni pysyä kun innostuin pelin tiimellyksessä niin kovin kannustamaan omiani. En tietenkään huutanut mitään mutta toki taputin käsiäni ja vähän tömistelin jalkojanikin. Mutta vain silloin kun muutkin tekivät niin. Sitäpaitsi se sai veren kiertämään kohmeisissa varpaissani.

Ottelun jälkeen kun kaikki valuivat jäähallista ulos näin jälleen tuon samaisen sedän. Setä seisoi jäähallin kulmalla ja oksensi kaljaa ja makkaranpalasia.

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.